Finpron mielestä Suomalainen verkkokauppa liiketoiminta on huteralla pohjalla. Syynä tähän on mm. riittämätön panostus. Suomalaiset ostavat ahkerasti ulkomailta mutta ostajat muista maista eivät ole löytäneet Suomalaisia verkkokauppoja. (Finpro, 2015).
Verkkokaupan kansainvälistymiseen ei riitä että kaupan sivut käännetään Englanniksi tai kohdemaan kielelle vaan se kansainvälistyminen vaatii kokonaisvaltaisempaa paneutumista kohdemaan kilpailuun, kysyntään ja markkinointiin. Iso ongelma on se, että asioita yritetään tehdä yksin vaikka yhteistyö hyödyttäisi kaikkia. (Finpro, 2015). Tekninen tieto on saatavilla. Asiakaslähtöinen asenne ja markkinointi kaipaavat toimenpiteitä. (Verkkokauppaopas, 2015).
Minkälaisia muutoksia näet kaupankäyntiprosesseissa verkkokaupan yleistyessä syntyvän?
Kivijalkakauppoja on jo jonkin verran alettu pitämään ns. showroomeina. Tuotteita käydään katsomassa, testaamassa ja sovittamassa siellä, jonka jälkeen tehdään hintavertailua ja tilataan tuote sieltä mistä se saadaan edullisimmin.
Kaupankäynti ei ole sidottu enää aikaan ja paikkaan. Kuluttajat asioivat kaupassa yhä useamman kanavan kautta. Kivijalkakaupassa käydään hypistelemässä tuotetta ja tilataan se muualta tai tilaaminen voi tapahtua virtuaalisessa kaupassa ja tuote sen sijaan haetaan kivijalkakaupasta. Yritykset voivat edelleen käyttää printti katalogeja brändin rakentamisen mielessä. Tietoa tuotteista ja hinnoista jaetaan tuotevertailupalveluissa.
Ketkä voittavat ja ketkä häviävät tässä muutosprosessissa?
Voittajia ovat ainakin ne jotka tarjoavat asiakkaille sisältöä. Painoarvo on siirtymässä mielikuvien ja tunteiden herättämiseen. Vastakkainasettelussa menestyy se joka pystyy pelkistetyn ja helpon ostoprosessin lisäksi tarjoamaan asiakkaille lisäarvoa.
Mitä tekijöitä koet voimakkaimmin verkkokaupan kasvua rajoittavina?
Kustannukset, vastuu ja käytännön toiminta. Potentiaalinen hyöty verrattuna kustannuksiin voi olla iso. Pitäisi siis olla uskallusta investoida verkkokauppaan, jonka alku kustannukset voidaan nyky työkalujen avulla pitää varsin matalina. Osaamisen puute tietoturva-asioissa voi olla hyvinkin rajoittava tekijä. Vastuu on iso ja Suomalaisille hyvä maine ja tunnettuus ovat tärkeitä. Tekninen osaaminen on asia jota harvalla pk yrityksellä on ja taas yleinen vallitseva ajatus on, että sen ostaminen on kallista. Asiakaspalvelu verkossa oletetaan tapahtuvan heti. PK yritykselle se vaatii asennemuutosta että ma-pe 09-17 aukioloajan on vaihduttava ympärivuorokautiseksi 24h aukioloajaksi.
Onko yleensäkin verkkokaupan asema Suomessa jotenkin erilainen kun muualla Euroopassa, USA:ssa tai Aasiassa? Miksiköhän?
Euroopassa verkkokaupan kasvu on ollut tasaista mutta maakohtaiset erot ovat huimia. Romaniassa verkko-ostoksia tekee 6% netin käyttäjistä kun vertailun vuoksi Iso-Britanniassa tämä luku on 70%. (Verkkokauppaopas, 2015). Suomessa tilataan koko ajan enemmän verkko-ostoksia ulkomailta mutta kotimaiset verkkokaupat eivät ole laajentaneet samassa tahdissa ulkomaille (Taloussanomat, 2015). Kotimaista verkkoakupan myynnin kasvua pitäisi myös pystyä parantamaan. Suomailaiset tilaavat matkailutuotteiden lisäksi verkosta vaatteita, kirjoja ja elektroniikkaa.
Aasian ja Tyynenmeren alue on verkkokauppatilastojen kärjessä. Tämä selittyy väestön määrällä. Kiinasta on tulossa maailman suurin verkkokauppa-alue. Kiina tähtää siihen, että Kiinalaisest asiakkaat ostaisivat Kiinalaisia tuotteita ulkomailta tilaamisen sijaan. Kiinassa luotettavuus on ongelma mutta siihenkin on kehitetty jo järjestelmiä esimerkiksi luotettavampaan maksamiseen. (Verkkokauppaopas, 2015.)
Usa:ssa vuoden 2014 verkkokaupan $294B myynnin odotetaan kasvavan $414B vuoteen 2018 mennessä. Usa:ssa luonteenomaista verkkokaupalle on halvemmat hinnat ja 24/7 aukioloajat sekä ilmaiset kuljetukset. Tyypillisä verkkokauppaostoksia siellä ovat media tuotteet ja elektroniikka. Usa:ssa panostetaan siihen että verkkokauppa tulee kivijalkamyymälää. Useat liikkeet sitovat verkkokauppa ostoksen siihen että se noudetaan kivijalkamyymälästä ja näin olleen saadaan asiakkaat asioimaan itseasiassa kahdessa myymälässä. (Forbes, 2014.)
Näkisin että Suomessa Finpron toteama riittämätön panostus on syynä tähän. Pk yritykset ovat yksin asiansa kanssa ja yhteistyö muotoja ei vielä ole. Pk yrityksissä on myös vallitsevana ajatuksena se että seuraava sukupolvi panostaa sitten joskus verkkotoimintoihin vaikka panostus olis pitänyt tehdä jo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti